Kirkkomme opetus pelastuksesta

Luterilaisen pelastuskäsityksen ytimenä on sijaissovitusoppi. Sovitusta tarvitaan, koska kaikki ovat tehneet syntiä. Ihmiskuvaan liittyy ajatus perisynnistä; syntiinlankeemuksessa Jumalan kuva ihmisessä turmeltui täysin. Tässä mielessä voidaan sanoa, että luterilaisuuden mukaan ihminen on pohjimmiltaan paha. Ihmisen suunta on syntymästä asti selvillä: ikuinen kadotus. Jumala sitä vastoin on äärettömän pyhä. Pienikin loukkaus ääretöntä pyhyyttä kohtaan ansaitsee äärettömän rangaistuksen, ikuisen kadotuksen.

Elämänkatsomukseni lyhyesti

En ole oikein panteismiin mieltynyt. Enemmän tunnen omakseni panenteismin. Näen siis jotenkin niin, että jumala on kaikessa mutta että jumala on vieläkin suurempi. Näen jotenkin niin, että koko luonto ja siis myös me kaikki ihmiset olemme osa jumalaa mutta me emme kuitenkaan ole jumala. Jumala on meressä mutta meri ei ole jumala. Jumala on metsässä mutta metsä ei ole jumala. Jumala on ilmassa, jota hengitän mutta ilma ei ole jumala jne. Jumala on jotain vieläkin suurempaa.

Kristinuskon raunioilla

Ajat muuttuvat. Olemme eläneet modernismin ja postmodernismin vaikutuksen alaisina jo useita vuosisatoja. Ei siis ole mikään ihme, että ajattelutapamme mm. Raamatusta ja kristinuskosta ovat valtavasti muuttuneet. Näyttäisi jopa siltä, että tällä hetkellä vaellamme kristinuskoon perustuvien maailmankatsomusten raunioilla. Enää ei ole pysyviä totuuksia ja kestävää kokonaiskuvaa.

Me ihmiset olemme niiden, meitä edeltävien ja sukuumme kuuluvien lajien jälkeläisiä, jotka muodostavat katkeamattoman ketjun tässä elämämme puussa

Evoluutiossa on muutamia mielenkiintoisia piirteitä kristinuskoa ajatellen. Se mikä minua siinä mm. kiinnostaa on se, että evoluutioon liittyvä kehitysoppi sotii voimakkaasti syntiinlankeemusta vastaan. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että jos ihminen on evoluution tulosta niin tuon Raamatun kertomuksen Aatamista ja Eevasta täytyy silloin olla pelkkä myytti eikä silloin syntiinlankeemustakaan ole voinut tapahtua. Jos syntiinlankeemusta ei tapahtunut niin Jeesuksen ristinkuolema vaikuttaa myös melkoisen turhalta. Eihän kukaan voi meitä pelastaa sellaisesta sairaudesta jota meissä ei ole.

Viattoman karitsan teurastus

Kaikki lapsuuteni kesät sain viettää maalla enoni maatilalla. Ne olivat hienoja aikoja.

Kerran jouduin auttamaan enoani lampaan teurastamisessa. Vähän tuotti kyllä vaikeuksia kun kuulin mikä lammas minun oli navetasta haettava teurstettavaksi. Kyseessä oli nimittäin minun suosikkilampaani jonka kanssa olin paljon viettänyt aikaani. Olihan se melkoinen tapahtuma. Kun astuin navettaan, ikään kuin muina miehinä hakemaan teurastettavaa, niin kaikki eläimet pitivät sellaista elämää kuin jokin olisi ollut vinossa. Ihmettelin kyllä suuresti tätä mielestäni väärää vihamielisyyttä minua kohtaan, varsinkin kun ne muuten olivat niin hiljaisia ja mukavia navettaan mennessäni.

Elämän leipä

Kristityt sanovat, että Elämän leipä on Jeesus itse, taivaasta maan päälle lähetetty Jumalan viesti ihmisille; ihmiskunnan sovittaja joka antoi myös esimerkin siitä, miten täällä Jumalan tahdon mukaan pitäisi elää: "Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt" he sanovat.

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Valo

Valistuksen aikaiset filosofit
 riisuvat kristinuskoa myyteistä

Aurinko kipuaa taivaalla yhä korkeammalle. Nyt valo lisääntyy sekä luonnossa että sisimmässäni. Valaistun ja huomaan, että kristinusko on myytti, joka on saanut aineksensa luonnosta. Huomaan, että luonto on Jumalan täydellinen luomus. Se on Jumalan täydellistä runoutta. Samalla luominen, runous ja fantasiointi nousevat puhtaimmaksi tunteeksi ja ihmisen korkeimmaksi tehtäväksi. Me luomme sen saman lain mukaan, jonka mukaan meidätkin on luotu. Kansantarut, myytit ja sadut puhuvat totuudesta, koska ne heijastavat Jumalan kirjoittamaa suurinta todellisuutta - luontoa. Toinen maailma, johon luonto meidät johdattaa on hengellisen totuuden maailma.”

Jeesuksen tarinan allegoria

Allegoria eli vertauskuva on kirjallisuudessa tai kuvataiteissa käytettävä symbolistinen esitystapa jossa alkuperäinen käsite tai idea korvataan toisella. Allegoriassa teoksen tai ilmaisun todellinen merkitys on jokin muu kuin sen kirjaimellinen ilmiasu. Esimerkiksi jokin abstrakti käsite tai luonnonvoima voidaan kuvata elollisena oliona tai ihmiset eläiminä. Allegorista vertauskuvaa ei voida yleensä ymmärtää suoraan päättelemällä, vaan sitä tulkitsevan on myös tiedettävä tai oivallettava, mitä käsitteitä vertauskuvassa on korvattu.

Elämälle kiitos

Kiitos elämälle

Minulle kaikki kirkolliset menot ja kristinuskon dogmit ovat ihan outoja, en ymmärrä kuka niihin tosissaan uskoo ja itselleni tulee semmoinen olo että valehtelen kun joskus käyn kirkossa uteliaisuuttani. Noita kirkon oppeja kammoksun jopa niin paljon, että yritän ikään kuin salaa livahtaa kirkkoon kenenkään näkemättä.