Kristinuskon raunioilla

Ajat muuttuvat. Olemme eläneet modernismin ja postmodernismin vaikutuksen alaisina jo useita vuosisatoja. Ei siis ole mikään ihme, että ajattelutapamme mm. Raamatusta ja kristinuskosta ovat valtavasti muuttuneet. Näyttäisi jopa siltä, että tällä hetkellä vaellamme kristinuskoon perustuvien maailmankatsomusten raunioilla. Enää ei ole pysyviä totuuksia ja kestävää kokonaiskuvaa.


Nykyajan ihminen on vaikeiden ratkaisujen edessä. Toisaalta painetta luovat tieteen väittämät siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei. Toisaalta taas kirkko näyttäisi vaativan, että meidän tulisi uskoa sellaisiin asioihin, joilla ei ole mitään tieteellistä perustetta. Onko valinta tehtävä näiden kahden näkemyksen välillä, vai olisiko olemassa jokin kolmas vaihtoehto, joka voisi johtaa totuuteen?

Raamatun kertomukset Jeesuksesta ovat satua. Minulla nousee erittäin suuret epäilykset silloin kun Raamattu aletaan käsittää historiallisena totuutena. Satuahan se on mutta en pidä sitä edes satuna kovinkaan kummoisena.